2 vuotta!

Eli tossa jouluna tuli kuluneeksi tasan 2 vuotta, kun Mims saapui mua piristämään. Sen jälkee me ollaan koettu onnistumisen, epäonnistumisen, ilon ja surun hetkiä. Mimi on kerinny sairastua täs välis jo 2kk ajaksi, se on kerinny säikyttelemään mua jo monta kertaa, mutta on se myös kerinnyt yllättämään ja ilahduttaan mua. Se on aina mun tukena, se ei voi sanoa, että se ei enää halua, se ei voi vain kävellä pois. Me ei kumpikaan tiedetä kuinka kauan meiän yhteinen taival jatkuu, mutta mä oon varma, että me ollaan aina yhdessä! Mä oon sille paljon velkaa!

Se on mun oma pikku pallo :)

Muutamia kuvia matkan varrelta :)

päivitystauko..

Yksityiselämä ei oo ollu kohdillaan nyt viime aikoina, joten en ole jaksanut viime aikoina kauheasti päivitellä. Mutta nyt tulee taas.

Tosiaan oltiin tossa pari viikkoa sitten ilmajoella seuranmestaruus kisoissa. No alku alko aika dramaattisesti, kun verkassa meidän pikkupilotti tipahti, kun mimi kielsi. Käsi rupes tummumaan eikä Inka enää pystynyt jatkamaan. Ne lähti terveyskeskukseen siitä sitte, ja mä menin 2 luokkaa. No mun luokat ei kovin hyvin menny.. ei se mitää Mims oli kumminki tosi hyvä. :)

Sunnuntaina taas oltiin Koivusalossa ratahrjoituksissa. 70cm meni todella hyvin. puhdas rata ja hyvät palautteet tanjalta. Ja taas 80cm. Mims löi jarrut pohjaa joka hemmetin esteelle. Taistellen mentiin koko rata loppuun. Huhhuh..

No siinä mun kuulumiset pitkästä aikaa Hyvää joulua!!!