Nyt ollaan siis jo parina päivänä saatu ravailla. Voi että tuo poni on innoissaan. Se ei yhtään oo enää rauhaton hoitaessa vaan on todella tyytyväisen oloinen. Se on muutenkin nyt jo paljon onnellisemman näköinen. Toivotaan, että kaikki menee nyt hyvin ja päästään pikkuhiljaa kohottelemaan kuntoa.
Nyt olis tarkoitus ravailla ja nostaa kuntoa jouluun asti ja katsoa, miten edetään, mutta tarkoituksena olisi joulun aikoihin ottaa jo pieniä laukannostoja. Siitä sitten pikkuhiljaa kerrallaan lisäillä laukan pituuksia. Helmi- Maaliskuussa eläinlääkärin mukaan olisi mahdollista, jos kaikki menee hyvin, koittaa hypätä pientä estettä ja katsoa miten kestää, mutta pitää nyt seurailla kuinka nyt edetään. Pienin askelin hyvä tulee.
Tulevaisuudessa Mims ei varmaan enää pääse niihin 90cm ratoihin mihin jäätiin, mutta siitä jää pikkusiskolle kisaponi pikkuluokkiin, mikäli se hyppäämistä kestää. Mä meen sillä sit vaan koulukisoja ja läpirtasastelen sitä systerille. Mun olis tarkoitus ottaa itelle hevonen, kun valmistun keväällä koulusta.
Nyt keskityn kuitenkin vain Mimssin kanssa etenemään tasaisesti ja palautella sille mieleen taas kuinka ravata ilman kuumumatta ;) Tällä hetkellä Mims on vielä liian raketti Inkalle, joten liikutus on mun harteilla, toki äiteekin varmaan sinne kiipeää kun mä olen jossain muualla menossa.
Blogi herää siis henkiin ja tällä hetkellä kerron täälä Mimssin kuntoutuksesta ja päivittäisistä asioista sen kanssa.
<3: Karo & Mims
